Phil Ivey ja Cheung Yin Sun toivat käsitteen edge sorting miljoonien ihmisten tietoisuuteen, kun Ivey myönsi soveltaneensa kyseistä tekniikkaa Crockford Casinolla Lontoossa 2012. Kuten varmaankin tiedätte, Ivey hävisi lokakuussa 2014 oikeudenkäynnin, jossa yritti saada takaisin 12 miljoonan dollarin arvoiset voittonsa Crockfords Casinolta. Myöhemmin Borgota-kasino haastoi Iveyn oikeuteen 9 miljoonasta dollarista. Ivey oli päättänyt lajitella kortteja Sunin kanssa Borgtatalla, ja Ivey ja Sun voittivat 9 miljoonaa dollaria sinä ajanjaksona, jona he sovelsivat tätä tekniikkaa. Tapauksen käsittely jatkuu. Kesäkuun 2. päivänä 2015 Cheung Sun hävisi yrityksensä saada takaisin Foxwoods Casinon takavarikoimat 1,1, miljoonaa dollaria, kun oli tultu siihen tulokseen, että hän oli käyttänyt korttien lajittelumenetelmää.

Edge sortingilla ei mene kovin hyvin nykyisin. Ehkäpä pitäisi oikeastaan sanoa, että Phil Iveyllä ja Cheung Sunilla ei mene kovin hyvin oikeusistuimissa. Tunnen useita sellaisia esimerkkejä korttien lajittelusta, joita ei ole viety siviilioikeuteen. Eduntavoittelijat saivat pitää voittonsa ilman oikeustaistelua (yksi tällainen tarina esitellään tuonnempana). Mutta kun summat nousevat miljooniin, ihmiset alkavat ottaa nämä asiat tosissaan. 

Seuraava tarina esittelee minun ensimmäisen tosielämän kokemuksensi korttien lajittelusta konsulttina… Kuinka ollakaan, kyseessä oli Cheung Sunin tiimi.
Noin kolme vuotta sitten pelasin kahden pakan blackjackia isolla off-strip-kasinolla Las Vegasissa. Hyvä on, myönnän laskeneeni kortteja. Mutta rehellisesti sanoen, kulutin vain aikaa odottaessani erästä henkilöä, jonka aioin tavata päivällisellä. Ja sitä paitsi, minun on vaikeaa olla laskematta kortteja pelatessani. En ollut mikään uhkatekijä, sillä minimipanokseni oli 5 dollaria ja maksimipanokseni 40 dollaria. Tässä urani vaiheessa ei kuitenkaan ollut yllätys mutta silti hämmentävää, kun joku koputti olkapäätäni.

Käännyin ympäri, ja tyylikkäästi pukeutunut mies esitteli itsensä pöytäpelien vuoropäälliköksi. Hän sanoi: “Tohtori Jacobson, me tiedämme, kuka te olette. Mitä te teette?” Se oli kiusallinen kysymys, ja hän oli selvästi vaivaantunut kysyessään sen. Ja minäkin olin hämmentynyt. Kun nousin pöydästä, juttelimme rennosti niitä näitä, mikä auttoi meitä molempia päästämään turhia höyryjä ulos. Puhuessamme turvallisuusasioista yleisellä tasolla keskityimme vähitellen isompiin ongelmiin. Kysyin: “Jos täällä tapahtuu jotain sellaista, mitä haluaisitte minun tutkivan, mitä tahansa turvallisuuteen liittyviä epäselvyyksiä, kertokaa minulle, niin annan arvioni.” 

Se, mitä tapahtui seuraavaksi, oli vielä yllättävämpää. Vuoropäällikkö kertoi, että usean edeltävän kuukauden aikana kasino oli kokenut kovan iskun, jonka aiheutti korttien merkkaajatiimi. Hän sanoi: ”Pelatessaan he tuntuvat tietävän, mitkä (seuraavat) kortit ovat.” Kuitenkin, kuten hän selitti, vaikka kasino oli tarkasti tutkinut korttipakat yhä uudelleen, niistä ei löytynyt mitään tiimin jättämiin merkkeihin viittaavaa. Hän oli varma, että he merkkasivat kortteja, mutta merkkejä ei löydetty. Miten se oli mahdollista? 

Pyysin häntä näyttämään korttipakan. Hän ohjasi minut pöytään suljetussa peliosastossa ja otti esille tuoreen pakan. Alla näkyvä kortti on toisen Las Vegasin kasinon käyttämä, mutta samanlainen kuin se, jonka näin. Merkillepantavaa tässä kortissa on sen epäsymmetrisyys. Kahdella kortin vierekkäisellä reunalla on selvästi puolikkaita sinisiä vinoneliöitä, kun taas kahdella muulla vierekkäisellä reunalla on kokonaisia sinisiä vinoneliöitä. Ja tämä toistui jokaisessa jokaisen pakan kortissa.

Full Diamond back of card image

Kuvioinnin epäsymmetrisyys antoi edge sorting -tiimille mahdollisuuden kääntää kortteja. Homma toimii siten, että pöytään tulee joukko pelaajia, jotka yhteistyössä kääntävät kortteja helpottaakseen niiden arvojen lukemista ennen kuin ne jaetaan. Tietyt avainkortit käännetään siten, että kokonaiset vinoneliöt ovat ylhäällä ja oikealla, kun taas muut kortit asetetaan niin, että kokonaiset vinoneliöt ovat alhaalla ja vasemmalla. Esimerkiksi blackjackissa ässät ja kympin arvoiset kortit voidaan kiertää yhdellä tavalla ja kaikki muut toisella, jolloin pelaajat voivat päätellä jakajan seuraavan kortin. Kortit tietenkin menevät sekaisin, mutta tiimi jatkaa niiden lajittelua joka kädellä, ja muutaman sekoituksen jälkeen suurin osa korteista on lajiteltu. Se, että kasino jakaa, kerää ja sekoittaa kortit tiukkojen käytäntöjen mukaan on Akilleen kantapää.

Sanoin vuoropäällikölle: “Helppo tapa korjata tämä on kääntää sekoituksenne. Onhan teillä kääntömahdollisuus?” Hänen kasvonsa menivät valkoisemmiksi kuin Maijan karitsa ja hän myönsi, ettei heidän sekoittimissaan ollut kääntöä. He käyttivät kuukausia tutkiakseen, miten ryhmä merkkasi kortteja, kun oikeasti heidän käyttämänsä kortit olivat jo valmiiksi merkattuja. Pelaajaryhmä käytti hyväkseen tämän kasinon omia käytäntöjä ja laitteita. Sulateltuaan asiaa hetken uusi paras ystäväni sanoi minulle, että he ottaisivat yhteyttä ja antoi minulle käyntikorttinsa. Kuten arvata saattaa, en enää ikinä kuullut hänestä mitään.

En väitä, että kasinot, jotka käyttävät tämän tyyppisiä pelikortteja, tekevät jonkinlaisen virheen tuotevallinnassaan. Kortit, joita voi lajitella, ovat laajasti käytössä. Kun katsastin oman noin 50 pakan kokoelmani, yli kaksi kolmasosaa oli sellaisia, joiden suhteen edge sorting onnistuu. Ratkaisu on ymmärtää tällaiseen välineistöön liittyvä erityinen turvallisuusriski ja tehdä pieni arkinen korjaus menettelyyn. Jokaisen sekoituksen, olipa kyseessä yksi pakka, kaksi pakkaa tai sekoituslaite, pitäisi sisältää kääntö. Samaan tapaan jokaisessa automaattisekoittajaa käyttävässä pelissä pitäisi tehdä manuaalinen kääntö kierrosten välillä. Ongelma ei ollut käytettävässä välineistössä, vaan siinä, että välineistön käyttötapa oli virheellinen.   

Käsin hiljattain kasinolla, joka käytti lajitteluongelman aiheuttavia kortteja. Tarkkailin heidän blackjack sekoitustaan, ja kyllä vain, heillä oli kääntö. Kysyin valvojalta, miksi sekoituksessa oli kääntö. Vastaus oli täsmälleen oikea: “Jotta kortteja ei voida tunnistaa kuvioista niiden selkäpuolella.” Sitten menin uutuuspelialueelle, jossa käytettiin automaattisekoittajia, ja huomasin, että kääntöjä ei ollut. Osa kasinon johdosta selvästikin ymmärsi käännön tarpeen ja viesti välittyi menettelyihin ja käytäntöihin pääpelialueella. Mutta kuten monet muutkin kasinot, he eivät ottaneet uutuuspeliensä suojaamista vakavasti. Huono juttu. 

Tarinan opetus on, että mitään ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä pelien suojaamisessa. Usein ongelmat ovat pieniä ja helposti korjattavissa. Mutta ellet tunne ongelmaa etkä ratkaisua siihen, saatat kuluttaa kuukausia pohtien, mitä pelaajat tekevät ja miten he tekevät sen. Sitkeys ei aina ole paras metodi ratkoa ongelmia. 
 

About the Author
By

Received his Ph.D. in Mathematics from the University of Arizona in 1983. Eliot has been a Professor of both Mathematics and Computer Science. Eliot retired from academia in 2009. Eliot Jacobson